Julkaistu
Suessa
15.3.2006
Alahuuli
ei värise
Jyväskyläläinen
Paha Kaksonen soittaa omien sanojensa mukaan "stadionpunkkia",
koska siinä yhdistyy kaksi ääripäätä
- stadionrockin paisuttelu ja nopea, rosoinen rokki punk-asenteella.
Paha
Kaksonen perustettiin kesällä 2004 Jyväskylässä.
Bändi syntyi ahkeran Motörhead-, AC/DC- ja Turbonegro-diggailun
hengessä. Laulukieleksi valittiin suomi.
- Se kesä tehtiin toisen
kitaristin kanssa biisejä ja ekoissa treeneissä
oli jo kuusi kappaletta valmiina. Päätettiin
laulaa ryyppäämisestä ja panemisesta eikä
mistään politiikasta. Ei tosin ihan niin vulgaaristi
kuin jotkut bändit, selittää laulajakitaristi
Hässi.
Hässin lisäksi
kokoonpanossa vaikuttavat basisti Metzger,
rumpali T. Müller ja myöskin
kitaraa soittava laulaja Otto Jii. Äijillä
on vankka bänditausta paikallisista orkestereista,
joista kuitenkin Paha Kaksonen on ensimmäinen albumin
julkaissut ryhmä. Kolme neljäsosaa yhtyeestä
soittaa myös AC/DC-coverbändi Dirty Deeds Indeedissä,
joka on keikkaillut ympäri maata.
- Tämän bändin
kanssa on kaikki tapahtunut nopeasti. Ollaan kuitenkin
yli kolmekymppisiä miehiä jo. Paikallisesti
ollaan yritetty sitä sun tätä ennen.
Paha Kaksonen levyttää
omalle Fan Recordsille, jonka Hässi perusti aikoinaan
muutaman ystävänsä kanssa. Yhtiö on
tähän asti pukannut markkinoille lähinnä
ep-levyjä, Kaksosten kiekko on levymerkin ensimmäinen
pitkäsoitto. Yhtyeen nimen mukaan ristityn debyyttilevyn
tekemisessä ei kauan nokka tuhissut. Se purkitettiin
kotikaupunki Jyväskylässä lyhyessä
ajassa.
- Kuusi päivää
äänitettiin. Ei ollut mitän turhia hieromisia,
yhdellä tai kahdella otolla sisään, jotta
rokkisärmä säilyisi, Hässi kertoo.
Mies uskoo levyn löytävän
tiensä rokkidiggarien hyllyyn.
- Samahan se kuka levyn ostaa,
kunhan vain ostaa. Kyllähän tämän
pitäisi purra karskista rockista tykkääviin.
Tuskin kumminkaan joku Liisa 17-vee Saarijärveltä,
joka kuuntelee Uniklubia tai Negativea, ostaa meidän
levyä.
Bändi ei ole vielä
ehtinyt juurikaan keikkailla. Äijärokkia kun
tehdään, voisi helposti kuvitella yleisönkin
olevan huulipartavoittoista.
- Jengiä on ollut laidasta
laitaan, ei vain miehiä. Vaikka naisista ja naisille
lauletaankin, ei musiikkimme ole tehty pelkästään
heteroille.
Koska Paha Kaksonen ei ole
ainakaan vielä suosionsa puolesta "mikään
Mokoma", uskoo Hässi pitemmän keikkarupeaman
lankeavan syksylle. Kesäksi mies ei uskalla luvata
vetoja, vaikka halu lavoille kova onkin.
- Ollaan vanhojen bändiemme
kanssa keikkailtu kaikissa hevon perseissä. Nyt odoteltiin
leyvä ja keikkamyyjää. Ilman levyä
ei oikein pääse kunnon keikoille.
Hässi ei koe yhtyeensä
edustavan ns. suomimetallia. Enemmänkin lähtökohdat
löytyvät rockista, ja asenne tulee puolestaan
punkista. Kotiteollisuuden mies mainitsee esimerkkinä,
joka vuosien työllä saavutti nykyisen asemansa.
- Ei tässä mitään
haavekuvia ole. Ei olla mulkku sojossa menossa Tavastian
takahuoneeseen. Jos nyt saisi levyn per vuosi tehtyä.
Levykotelossa on mukana myös
drinkinteko-ohje. "Paha Kaksonen" on yhtä
kuin Jägermeisteria, Jaloviinaa ja jäitä
samaan lasiin.
- Se on ihan itse keksitty
ja meidän lempijuoma. Toivomme kovasti, että
vaikka vuoden päästä se olisi jo niin laajalle
levinnyt, että baariin mennessä myyjä tietäisi
sen. Nimi puolestaan tulee siitä, kun aikoinaan päätin,
jos mulla joskus on suomenkielinen bändi, on se sitten
Paha Kaksonen. Aamulla kun herää kissanpissan
maku suussa eteisen lattialta, eikä muista yhtään
mitään, voi moraalista krapulaa lievittää
sanomalla "etten se minä ollut, vaan paha kaksonen".
Hässi tuumaa, ettei
ole mikään itsetarkoitus, että bändin
levy nousisi listoille, mutta se on tietysti toivottavaa.
Paskempiakin lättyjä on listalla koko ajan.
- En oikein tajua, miksi
parikymppiset jätkät vääntää
jotain synkkää mollijollotusta kajaalit silmissä
alahuuli väristen. Eokin pitäisi olla hauskanpitoa!
Me yritämme olla pirteämpiä ja tavoitella
hyvänolon tunnetta - rillutella, ei itkeä.
Teksti: Kimmo Jaramo
Takaisin
Media-sivulle
