Julkaistu kaupunkilehti
100piikissä 23.3.2006
"Hauska
pitää meitä!"
Paha kaksonen ei
pidä hauskaa, hauska pitää Pahaa Kaksosta.
Ja kun näin sattuu käymään, kaupunki
maalataan punaiseksi, milläs muullakaan kuin erotiikalla
ja etanolilla.
Puolitoista vuotta sitten
jyväskyläläiset Otto Jii ja Hässi
päättivät perustaa bändin joka ei
tee kompromisseja ja ammentaa vain rock-musiikin kaanonin
olennaisimmista luvuista. Sanoitukset rajattiin samalta
istumalta käsittelemään
miesten ja naisten välistä kanssakäymistä
eli kiimaa, sekä miehisen vapautusliikkeen eliksiiriä,
viinaa. Soundeihin haluttiin stadionrockin mahtipontisuutta
ja autotallin rupea, musiikillisesti kumarrettiin riffi
en alkulähteille, rytmillisesti yksinkertaisen jytäpoljennon
suuntaan.
- Laulun aiheet on tosiaan
rajattu erotiikkaan ja etanoliin. Jokaisella ihmisellä
on paha kaksosensa, joka tekee juuri sen mikä on
hauskaa kulloisellakin hetkellä. Toisilta vapautuminen
vaatii viinaa, toisista hauska pitää selvin
päinkin. Elämyshakuinen kieliposkessa mentaliteetti
on homman nimi, tiivistää bändin toinen
kitaristilaulaja Otto Jii.
Kun rokataan, niin
rokataan
Sleepy Sleepersiä, Rajuilmaa
ja Popedaa lukuun ottamatta suomalainen rocklyriikka on
jostain syystä vaiennut viinan kanssa koheltamisesta
ja kiimasta. Paha Kaksonen onkin saanut osaltaan törmätä
ennakkoluuloisiin asenteisiin raivatessaan metsää
puunhalaajilta.
- Jos laulaa suomeksi rockin
perusasioista, leimataan heti juntiksi. Se on kumma juttu,
samahan sallitaan kuitenkin englanniksi, ihmettelee Otto
Jii.
- Hauskan pito kuuluu rockiin.
Kun rokataan, niin rokataan eikä puhallella muniin.
Anteeksi ei pyydellä, jatkaa bändin basisti
Metzger.
Tuoreen pitkäsoiton
arvosteluissa esiin nostetut Popedavertaukset pahikset
allekirjoittavat vain osittain.
- ”Arwo” Mikkosen
aikaisessa, alkuaikojen Popedassa on hyvä meininki.
Esimerkiksi Kaasua-levyn Silirimpsis hei –ralli
on loistava, uudempi Popeda taas on aika hampaatonta viihdettä
Kersantti Karoliinoineen, summaa Otto Jii.
Meikattua
mollijollotusta
Kun puhe siirtyy suomalaisen
rock-musiikin nykytilaan rokut pääsevät
lempiaiheeseensa. MTV:llä ja radioaalloilla synkistelevät
nuoret meikatut rockpojat eivät nimittäin edusta
Pahisten käsitystä rockin ilosanomasta.
- Eniten ottaa päähän
nämä puolivillaiset hard rock –bändit,
ns. iskelmä rock ja se loputon mollijollotus. Ollaan
muka niin rock, vaikka soitetaan särökitaramerellä
verhottua iskelmä-poppia. Jos tehdään puunhalaus-musiikkia,
niin tehdään se rehellisesti kuten Egotrippi.
Se että näytellään jotain muuta kuin
ollaan, pistää vihaksi, naureskelevat Metzger
ja Otto Jii.
Nyt kun pitkäsoitto
on kaupoissa, on tietysti aika lähteä keikoille.
Luvassa on näillä näkymin ainakin Lutakon
aprillipäivän keikka Y.U.P:n lämmittelijänä.
Sitä odotellessa on hyvä selvittää
asiantuntijoilta, mikä on toiseksi optimaalisin ympäristö
Pahan Kaksosen nauttimiseen.
- Ympärillä on
kavereita, ollaan lähdössä baariin ja otetaan
pohjia. Sitten kun halutaan se fiilis, että nyt maalataan
kaupunki punaiseksi, kaivetaan Paha Kaksonen esille, laitetaan
kiekko lautaselle ja annetaan palaa.
Jimi Ahvenisto (Bändin
käsityksen mukaan haastattelun teki ja jutun kirjoitti
Antti Karkiainen, mutta lehdessä lukikin alla Jimi
Ahvenisto. Kyse lienee hutista.)
Kuvateksti: Paha
Kaksonen: Kitarassa ja laulussa Otto Jii (vas.), rummuissa
T. Müller, toista kitaraa ja laulua hoitaa Hässi,
bassossa Metzger.
"Paha Kaksonen nautitaan hyvässä
seurassa: 2 cl Jallua & 2 cl Jägermeisteria,
grogilasista jäiden kera."
Takaisin
Media-sivulle
